Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2526272829301
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

RSS

 Miksi ottaa taustaa joka on kiellettävä?
24.01.2016 11:45 | KääK

Tämä tarina, satu, jonka paikkakunnilla, yhteisöillä tai henkilöillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Kaikki lähti Kemistä, jossa oli Suomen Anonyymit Anarkistikommunistit puolueen yksi aktiivinen rivijäsen. Hän vannoi punaisen Suomen nimeen, oli kantavia jäseniä puolueessa, mutta katsoi, että tämä ei vielä riitä. Hän päätti perustaa oman punaisen kommunistiarmeijan, jonka nimesi esikuvansa Mihail Bakuninin mukaan nimellä Soldiers of Bakunin.

Solders of Bakunin lähti siitä perusajatuksesta, että valtiota ei pidä laisinkaan tunnustaa. SoB koki suurimmaksi epäoikeudenmukaisuudeksi sen, että keski- ja suurituloiset, saatkika toisten työllä rikastuvat kapitalistit, saivat liikkua vapaasti Suomessa tavallisen köyhällistön parissa.

SoB lähti ajatuksesta, että jokaisen tulee tulla toimeen minimitulolla, minimituloilla eläviä rikkaampien palkka ja varallisuus on jaettava minimitulolaisille. Jos joku parempituloinen ei tähän suostu, on hänet piestävä, pakattava laivaan ja lähetettävä Ameriikkaan. Mikäli ei suostu tähän kohteluun, on niskuroiva parempituloinen vietävä saunan taakse ja tarjottava hänelle paukku. Mieluiten otsaan tai niskaan.

Myös tulonjakoa rauhanomaisin keinoin edistävät yhteiskunnalliset ryhmät, kuten esimerkiksi palkansaajaliike ja työväenpuolueet saivat SoB-prikaatilta ehdottoman tuomion. Mokomat noskelaiset, tai kuten SoB heitä kutsui "nosvakit", olivat oikeita parempiosaisten huoria, jotka kaikki pitäisi raiskata ja tappaa.

SoB sai pian julkisuutta, sillä katkeria toimeentulo- ja työmarkkituella paikallisessa pubissa kituuttavia oman elämänsä luusereita oli lähes joka kaupungissa. Ja monessa näistä kaupungeista oli parempituloisia, joiden ökystelyä seuratessa tuli niin paha mieli.

Useilla tällaisilla paikkakunnilla, myös Joensuussa, Tampereella ja Savonlinnassa, heräsi halu tehdä työtä tasaisemman tulonjaon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Ja kun SoB oli saanut niin paljon valtakunnallista julkisuutta, päätettiin näilläkin paikkakunnilla perustaa paikalliset SoB-taisteluosastot.

Jo perustamisvaiheessa perustamispaikkakunnilla nousi vahvaa vastustusta SoB-taisteluosastoja kohtaan. Keskustelussa painotettiin, että paikallisten parempituloisten kanssa tulee toimeen neuvottelemalla ilman pakkolunastuksia, maasta karkoituksia ja niskalaukauksia. Jotka kaikki kuuluivat alkuperäisen Kemin SoB-taisteluosaston keinovalikoimaan.

Pian paikalliset Joensuun, Tampereen ja Savonlinnan SoB-osastot ryhtyivät julkisuudessa puolustautumaan, että ei heidän tavoitteena ole punainen anarkistikommunistinen Suomi, ei heidän keinovalikoimaansa kuulu pakkolunastukset, maasta karkoitukset saatika niskalaukaukset. Jos nyt ryhmässämme joku anarkistikommunisti onkin, niin hän noudattaa sääntöjämme tai lentää ryhmästä kertarikkeestä.

Oman aikansa näitä keskusteluja seurattuaa eräs kansalainen päätyi kysymään "Miksi ottaa paikalliselle solidaarista tulonjakoa ajavalle ryhmälle SoB-ryhmän nimi ja tunnukset, kun koko ajan joutuu puolustelemaan julkisuudessa, ettemme me ole anarkistikommunisteaja?"

Kysymys oli hyvä ja sai monet muutkin ihmiset miettimään, miksi nämä Joensuun, Tampereen tai Savonlinnan alueen solidaarista tulonjakoa ajavat aktiivit eivät liittyneet jo toimiviin työntekijöiden ja palkansaajien organisaatioihin, vaan ottivat ristikseen anarkistikommunistisen sirpin, vasaran ja kiväärin sisältävän tunnuksen.

Mutta ehkä he vain olivat julkisuutta tavoittelevia egoisteja ja narsisteja, joille tavallisen rivitoimijan paikka jo olevissa organisaatioissa ei tuonnut riittävää tyydytystä.


 - KääK | Kommentoi



 Kannattaa ajatella mitä puhuu
06.01.2016 11:06 | KääK

Itselläni on taustalla usean vuoden "katupartiointi" nuorten keskuudessa viikonvaihdeiltoina sekä kokemus noihin "katupartioihin" hyväksyttävien ihmisten rekrytoinnista, valinnasta ja koulutuksesta yhdessä paikallisten poliisiviranomaisten kanssa. Seula oli tiukka eikä kyse ollut minkäänlaisista "järjestyspartioista" vaan päihtyneiden nuorten auttamiseen keskittyvistä katutyöntekijöistä.

Tuota historiaani vasten kuulostaa perin oudolta Suomen korkeimman poliisivirkamiehen, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mielipide, jonka mukaan hän "pitää kansalaisryhmien useilla paikkakunnilla tekemää katupartiointia hyväksyttävänä toimintana."

Nyt ei puhuta siis mistään asemanlapset-, saapas- tai yöjalkaryhmistä vaan äärioikeistolaisista "valkoisen Suomen puolesta taistelevasta järjestöstä" kuten nämä ryhmät itsensä määrittelevät.

Samaan aikaan poliisi vaatii rauhallisten eläkeläisten päivätansseihin poliisin hyväksymän järjestysmiehen ja rahastaa tästä hyväksynnästä vielä useita kymmeniä euroja.

Mutta kaduille poliisiylijohtaja kannustaa näitä valkoisen suomen järjestyskaarteja, joiden jäsenillä on mm. tuomioita väkivaltarikoksista ja joista eräät ovat nimitelleet mm. kansanedustajia "suvakkihuoriksi" joilla on "hoitajanaan joku saatanan mokkamuna".

Poliisiylijohtaja Kolehmaisen laukoessa "viisauksiaan" on lohdullista huomata, että Supossa ollaan hieman paremmin hereillä.

"Supo seuraa ääriliikkeiden toimintaa ja mahdollisia uhkia yhteiskuntajärjestykselle. Supon Rantala toteaa, että ainakin muutamissa tapauksissa on viitteitä siitä, että katupartioilla on yhteyksiä ulkomaalaisvastaisiin ääriliikkeisiin."

Sisäministeri Orpokin on jo joutunut selittelemään poliisiylijohtaja Kolehmaisen lausuntoa:

"Sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoo pettyneensä poliisin tiedottamiseen katupartioista. Siitä sai hänen mukaansa liikaa sen kuvan, että poliisi suhtautuu niihin myönteisesti.

Suomen Kuvalehden haastattelussa Orpo totesi, että katupartioinnissa on piirteitä, jotka eivät ollenkaan lisää turvallisuutta."

Orpon kritiikki ei suinkaan kohdistu pelkästään poliisiylijohtaja Kolehmaiseen vaan osansa saa myös Joensuulainen ylikomisario Vesa Kostamo, joka ensimmäisessä lausunnossaan totesi ”Meidän puolestamme homma saa jatkuakin.” Toki Kostamokin teki Kolehmaisen tapaan melkoisen takinkäännöksen saatuaan sisäministeriltä hieman ”työnohjausta”.

Suomen perustuslain sananvapauspykälä koskee toki poliisejakin. Sananvapautemme idea on se, että kenenkään sanomisia ei sensuroida ennakkoon. Mutta sitä perustuslain sananvapaus ei tarkoita, että meillä olisi ilman minkäänlaisia seuraamuksia sanoa mitä tahansa. Ainut ennakkosensuuri, joka perustuslain nojalla on olemassa, on jokaisen ihmisen oma sisäisen sensuuri siihen, mitä sanoo tai kirjoittaa.

Viime aikoina olemme saaneet huomata, että han kaikkien kohdalla tuo itsesensuuri ei ole toiminut vaan lausunnoista on tullut lunta tupaan jopa potujen verran.

Kannattaa siis ajatella mitä sanoo, eikä suin päin sanoa, mitä ajattelee. Ellei sitten ole varautunut vastaanottamaan ikävääkin jälkipalautetta. Kuten esimerkikisi ministerin arvostelua tai jopa potkuja työstään.

 


( Päivitetty: 06.01.2016 11:15 )

 - KääK | Kommentoi



 Ihminen ihmiselle ihminen
03.01.2016 08:23 | Kääk

Ei oikein jaksa toistaa sitä kaikkea, mitä muukalaisvihasta on sanottu. Mutta mitä ajatella siinä vaiheessa, kun Tasavallan Presidentin kantaväestöä ja maahanmuuttajia tasapuolisesti arvostavan ja arvostelevan uudenvuodenpuheen jälkeen ihmiset omalla nimellään ja kasvoillaan netissä toivovat jonkun maahanmuuttajan raiskaavan Presidentin puolison.

Näiden ihmisten hoitoon tulee panostaa nykyistä tehokkaammin. Onhan meillä pakkohoitolaki, jonka puitteissa on mahdollista saada pakkohoitoon ihminen, joka käytöksellään aiheuttaa vaaraa itselleen tai toisille ihmisille. Minusta ihminen, joka yllyttää toisia ihmisiä polttamaan toisten ihmisten asuntoja tai SPR:n toimitiloja, on selkeästi vaaraksi muille ihmisille. Aina jostain löytyy se aatekumppani, joka tyhjentää moottorisahan tankin juuri viime tippaan nuoltuun kossupulloon, käärii likaiset kalsarit pullonsuuhun ja menee heittämään tuon coctailin paikallisen vastaanottokeskuksen ikkunaan.

Sinä olet ihminen muistatko, lauloi Zen Cafe.

On vaan tuntunut kovin monelta unohtuvan tuo viisaus. Ja se, miten ihminen kohtelee toista ihmistä. Tasapuolisesti antamatta toisen ihmisen uskonnon, rodun, sukupuolisen suuntauksen tai minkään vastaavan vaikuttaa kohteluun.

Ihminen on velvoitettu ja oikeutettu samaan kohteluun riippumatta syntyperästään. Arjalainen ajattelu siitä, miten me valkoihoiset olisimme jotenkin parempia ihmisiä on tuottanut Euroopassa jo riittävästi tuskaa. Enää sille ei ole lupa muokata kasvupohjaa.

Rotuoppia julistava ihminen on sairas. Sairas tarvitsee hoitoa. Jos sairas ei osaa hakeutua vapaaehtoisesti hoitoon, on hänen itsensä ja kanssaihmisten turvallisuuden vuoksi saatava sairas ihminen hoitoon vaikka pakolla. Ei sairautta hoideta sakoilla tai vankeudella vaan ihan muunlaisilla keinoilla. Terapialla, lääkkeillä, olosuhteiden parantamisella, empatialla. Sitä nämä ihmiset tarvitsevat.

Ihmisen on oltava ihmiselle tasapuolinen. Jokaisella meistä on lupa pyytää tanssimaan toista ihmistä, mutta kenelläkään meistä ei ole lupa tehdä sitä uhkaavasti tai agressiivisesti. Kenelläkään meistä ei ole lupa seksuaalisen häirintään, väkivaltaan tai raiskaukseen sen paremmin pusikossa kuin aviovuoteessakaan.

Ole ihmiselle ihminen.

Sillä asenteella tulemme huomattavasti nykyistä paremmin toimeen.

 


 - Kääk | Kommentoi



 Luottavaisin mielin
01.01.2016 19:01 | KääK

Kun päähallituspuolueen paikallinen ykkösmies luottaa maan hallitukseen aluepoliittiseen vastuuntuntoon Savonlinnan yliopistokampuksen säilyttämiseksi, niin ei ole syytä huoleen. Keskustapuolue on aina ollut se aluepolitiikan toimija, joka ei ole kaihtanut kalliitakaan ratkaisuja omien kannatusalueidensa tarpeiden tyydyttämisessä.

Vaikka keskustalainen liikenneministeri onkin antanut lakkauttaa Savonlinnan tärkeimmät junavuorot ja on lopettamassa Savonlinnan lentoaseman toimintaa lentoasemana, niin ne ovat todennäköisesti vasta hiljattain keskustaan loikanneen pääkaupunkiseutulaisen talouseliitin edustajan tölväisyjä maakuntien Suomea kohtaan.

Samankaltaiseksi vahingoksi voi laskea myös keskustalaisten perhe- ja peruspalvelu- sekä kunta- ja uudistusminsterien toimintaa sote-alueiden karsimisessa. Ja eihän missään ole vielä kuulutettu, että yksi kolmesta lakkautettavasta alueesta olisi juuri Itä-Savon alue.

Edellisen hallituksen aikana Savonlinnan kampuksen tulevaisuus turvattiin kahden demarin saumattomalla yhteistyöllä; Jouni Backman lobbasi ja Jukka Gustafsson päätti. Tuloksena erillinen kehittämisraha, jolla Savonlinnan kampuksen asema on turvattu toistaiseksi.

Ja kaikki tuo tapahtui aikana, jolloin maata hallitsi maakunnan miesten haukkuma sinipuna ja Savonlinnan asioita oli ajamassa vain yksi hallituspuolueen kansanedustaja. Joten se mikä pystyttiin turvaamaan edustuksellisesti noin heikkoina aikoina, ei luulisi olevan ongelma nykyisille savonlinnalaisille kahden eri hallituspuolueen kansanedustajille.


 - KääK | Kommentoi



 Näin toimii pääoma
08.02.2015 06:11 | KääK

 

Alkuperäiskuva Yrjö Ruotsalainen/Itä-Savo, muokkaus Muhku.

 

Huhut Kovilin tuotannon kuolemasta eivät ole perusteettomia. Kaupungissa 40 vuotta autojen vetokoukkuja valmistaneen Kovil Oy:n tarina Savonlinnassa on päättymässä. Irtisanomisilmoitukset on tällä viikolla jaettu työntekijöille ja tuotanto Savonlinnassa, ja Suomessa, päättyy tulevana kesänä.

Ulosheitto ja tuotannon siirto Saksaan on tehty täydessä hiljaisuudessa. Työntekijätkin on uhattu uhkasakon uhalla vaikenemaan kunnes yritys on valmis tiedottamaan. Yleinen tapa tässä maassa on ollut se, että yt-neuvottelujen alkamisesta ja päättymisestä, saatikka tuloksista, tiedotetaan avoimesti. Mutta Kovil Oy:ssä väki on vaiennettu aivan kuin työntekijöillä ei olisi minkäänlaista arvoa eikä oikeuksia.

Tällaiseen aikaan olemme poliittisesti kulkemassa kokoomuksen kolmikantakammon ja kepun työreformiherättelyn myötä. Totta, väitteeni ja pelotteluni on puhtaasti poliittinen ja niin sen on tarkoituskin olla. Kovil Oy:n alasajo on oiva esimerkki toimintatavasta, jonka sekä kokoomus että kepu haluavat vahvistuvan Suomessa; pääoman vapaa liikkuvuus sekä työläisten täydellinen alistaminen ja oikeuksien polkeminen vaikka sitten uhkailemalla.

Ei Kovil Oy:n kansainvälistymisessä ole sinällään mitään uutta. Tapauksessahan kävi samalla tavalla kuin vuosituhannen alussa Suomen seuraavaksi pääministeriksi pyrkivän keskustan nykyisen puheenjohtajan Juha Sipilän myytyä yhtiönsä Solitran 12 miljoonan euron voitolla amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille. Suomalainen kapitalisti myi yhtiönsä mahtavalla voitolla ulkolaiselle kilpailijalle, jonka lopullisena tavoitteena oli vain ajaa tuotanto Suomessa alas ja ottaa hyvä brändi käyttöönsä.

Kovil Oy:n kohdalla tämä alasajo kesti melko tarkalleen viisi vuotta. Helmikuun 2009 alussa uutisoitiin saksalaisen perheyhtiö AL-KO Dämpfungstechnikin ostaneen savonlinnalaisen Kovil Oy:n ja kaupan yhteydessä hehkutettiin Kovilin toimesta Talouselämä-lehdessä yrityksen kasvunäkymiä. "Me täydennämme toisiamme. AL-KO:lla ei ollut aiemmin jälkiasennusmallistoa, mutta nyt on. Meille yrityskauppa taas tietää lisää töitä tulevaisuudessa”.

Kesäkuussa 2013 tapahtui seuraava liike Kovilin alasajossa, kun yhtiön omistus siirtyi saksalaiselta AL-KO Dämpfungstechnikilta australialaiselle Cequent Asia Pacificille. Tuolloin Kovil Oy:n taholta kommentoitiin Itä-Savon pastalla, miten yhtiön toiminta jatkuu itsenäisenä eikä näköpiirissä ole, että Kovil Oy:n toiminnot Savonlinnasta katoaisivat yrityskaupan myötä. "Työpaikat eivät ole vaarassa, päinvastoin. Uuden omistajan myötä Kovil Oy:n tulevaisuus ei ole ainakaan investoinneista kiinni."

Viidessä vuodessa tuo kaikki on kulkenut menestyksestä historiaksi, lähes 40 ammatti-ihmisen työllistymisestä tehtaan täydelliseen hiljenemiseen. Kovil-brändi elää mutta Kovilin tuotanto Savonlinnassa ja Suomessa loppuu.

Demareiden vahva ay-vaikuttaja, kansanedustaja Jukka Kärnä kyseleekin Kaakon Kaiussa oikeutetusti, mikä on suomalaisen kapitalistin isänmaallisuus ja moraali? Ollaanko valmiit myymään yritys kenelle tahansa, kunhan kaupassa saadaan omalle tilille mahdollisimman hyvä saldo, Kärnä peräänkuuluttaa omistustaan realisoivien omistajien vastuuta.
- Emmehän me myy Suomessa tuotettuja aseitakaan kenelle tahansa vaan vaadimme ostajalta tiettyä etiikkaa. Eikö olisi luvallista odottaa tätä samaa myös suomalaiselta kapitalistilta? Voisiko hän rahanhimossaan etsiä sellaisen ostajan, joka aidosti jatkaa ja kehittää tuotantoa Suomessa?

- Vai onko vaan sanoitettava Nälkämaan laulu uusin sanoin "Raukat vain myyköhöt merten taa", Kärnä heittää epäilyksensä.

Kärnälle itselleenkin metalliteollisuus ja myös Savonlinna on tuttu ja läheinen. Aloittihan mies ammattiopintonsa aikoinaan Savonlinnan ammatikoulussa, mutta sangen nopeasti koulun tutkintovaatimukset ja nuorukaisen opiskelutavoiteet ajautuivat sovittamattomaan ristiriitaan.

Mies tunnetaan rohkeana kannanottajana ja suorapuheisena rautakourana. Tyyli ei miellytä kaikkia, mutta tällaisia suorapuheisiä työläisedustajia tarvitaan.

Kun itsekään ei tule aina oltua huonesiisti, niin arvostaa tuollaista suorapuheisuutta ja rohkeutta. Lunta tulee joskus tupaan, hienohelmat kauhistelevat mutta nouseepa yhteiskunnan kipukohtiakin keskusteluun niin, että suomalainen perusduunarikin asian oivaltaa.

 

 


( Päivitetty: 08.02.2015 06:34 )

 - KääK | Kommentoi


©2017 Käärmelahti kumauttaa - suntuubi.com